| Lehtikuva | |
Kirjastoihin poiketaan perinteisesti selailemaan lehtiä ja lainaamaan kirjoja, äänitteitä tai elokuvia, mutta Helsingissä monesta kirjastosta saa lainata myös urheiluvälineitä. Hiihtolenkille voi siis pyrähtää kirjaston kautta. Espoossa kirjastoissa on ollut lastennäyttelyitä, kuten toiminnallinen ja peuhaamisen sallinut Mikko Mallikas. Uusinta uutta on suolahuone Sellon kirjastoon.
Millaisia palveluita haluaisit vielä kirjastoihin? Mikä sopisi erityisen hyvin juuri kirjastoon? Vai oletko sitä mieltä, että kirjastoihin on tuotu jo liikaa lisäpalveluita.
Inhoatko ”tappajasepeliä”?
Aikaa jäljellä
Aikaa jäljellä
Ovatko kirjastosakot tarpeen?
Aikaa jäljellä
Aikaa jäljellä
Sopiiko terveyskioski kauppakeskukseen?
Aikaa jäljellä
Aikaa jäljellä
Pelottaako julkisissa?
Aikaa jäljellä
Aikaa jäljellä
Kuohuuko teinin kotona?
Aikaa jäljellä
Aikaa jäljellä
Kelpaako lähilukio ysiluokkalaiselle?
Aikaa jäljellä
Aikaa jäljellä
Hirvittääkö tulva-uhka?
Aikaa jäljellä
Aikaa jäljellä
Voit kommentoida tekeillä olevia juttuja, kunnes niiden deadline umpeutuu. Juttuja julkaistaan Vartissa ja Metrossa.
Ei missään tapauksessa liikaa...
Esim. kahvia ja keskiolutta tarjolle niin leppoisat lukuhetket sujuvat entistäkin mukavammin.Hyvä valikoima oheistuotteita on nykypäivää ja tuottaisi euroja sivistystoimellekin näinä ankeina aikoina jolloin rahasta on huutava pula.
Kyllä
Kirjastojen tehtävä on palvella kirjojen lukijoita eikä kaiken maailman kalliita harrastuksia.
Ei suksia kirjastoon
Ei tehdä kirjastoista kirpputoreja.
Kirjastoista yleinen lainauskeskus
Entä jos kirjastoja pidettäisiin sittenkin yleisenä lainauskeskuksena, joka on täynnä palveluja? Lisäpalvelut eivät kuitenkaan ole mitenkään huono juttu. Onhan se hienoa, että esimerkiksi pääsee kokeilemaan eri harrastuksia joutumatta ostamaan kalliita varusteita. Kirjastojen tehtäviä voitaisiin laajentaa, vaikka ne eivät alunperin uusiin palveluihin olisikaan tarkoitettu.
Sivistystehtävä?
Kyllä digoboksin lainaaminen on jo sairasta politiikkaa.
-Miksei lainata suoraa rahaa?
Kirjasto vastailee tyhmiin kysymyksiin
Mitä maksaa omakotitalossa kuutio vettä Salon alueella?
Liikelaitos Salon Vedellä kuutio puhdasta vettä maksaa 1,34 euroa.
http://www.salo.fi/asuminenjaympari...to/taksat/
(Kysy mitä vain tyhmää)
Kirjastot palatkoon juurilleen
Lopetin kirjastossa käyntini sen jälkeen kun totesin (kirja)valikoimien totaalisen hupenemisen .
Toinen syy oli hallitsematon nuorisotalofiilis - melua ja mekkalaa , sotkemista ym "hengailua" liittyen henkilökunnan välinpitämättömyyteen / auktoriteetin puuttumiseen .
Mielestäni kirjaston tulee olla kirjasto , vaikka parakissa mutta lähellä ihmisiä . Harvinaisemmat kirjat ,musiikin ja elokuvat voisi tilata vuorokaudessa kirjaston logistiikkakeskuksesta , näinhän toimii liike-elämäkin - ei kaikilla voi olla kaikkea varastossa .Tietokoneita varten perustettakoon nettikahviloita .
Arkkitehtien omaksi kunniakseen suunnittelemat palatsit tulisi unohtaa , samoin kaiken maailman harrasteluvälineiden lainaamisen .
Kirjastoista KIRJASTOJA .
Olen nykyään tuttavieni kanssa perustanut kirjaringin - kun joku ostaa kirjan , hänen luettuaan se lähtee kierrokselle ja jossain kohden palaa ostajalleen mikäli hän sen haluaa . Useita opuksia on tällä keinoin mennyt maailmallekin mutta eipä tarvitse uutuuksia odottaa puolta vuotta .
Lippulivakirjasto
Sairaanhoitaja Haatainen haluaa ennemmin ökykirjaston esiteltäväksi hienoille ulkomaalaisille kuin esimerkiksi panostusta vanhustenhoitoon.
Kirjastoista suojatyöpaikkoja
Kirjastot voisi julistaa virallisiksi kaupunkien suojatyöpaikoiksi. Kaupunki voisi antaa tarvittavia työpaikkoja vammaisille ja muille syrjäytyneille. Lainaus-ja palautusautomaatit täyteen käyttöön ja suojatyöpaikkalaiset hyllyttämään. Materiaalikannat nettiin ja lainausaikojen kontrolli elektroniseksi.
Lainastoiksi uudelleen
Aikoinaan kirjastoja kutsuttiin lainastoiksi, ja sehän oli kirjastoihmisten mielestä alentavaa. Suurella vaivalla nimestä päästiin eroon. Turhaan! Nyt ollaan taas LAINASTOJA.
ei
ei ole
Kirjastolla on sivistystehtävä
Kirjastot ovat ihmisten tarpeiden mukaan muuttumasssa tiedon jakamis- ja etsimiskeskuksiksi, sekä kulttuurikeskuksiksi.
Kaupunkien rakennetun, ja asukkaidensa yhteisen tilan muuttuessa yhä enemmän kaupallisilla ehdoilla toimivaksi on välttämätöntä saada joukkoon mahdutetuksi enemmän kaupunkilaisten ehdoilla toteutettua ympäristöä, jossa erillaiset kulttuurit kohtaavat, tiedon avoin jakaminen yksinkertaista ja helppoa, mahdollisuus hetken hengähtämiseen ei-kaupallisella alueella.
Unelmoin kirjastoihin enemmän erilaisia palveluja ja toimintoja: kansalaistaito kasvatusta (+muita kursseja), "speakers cornereita" jne.
Kulttuurit ja yhteiskunnat muuttuvat ja elävät, kirjastojen on syytä pysyä tässä kehityksessä ja muutoksessa mukana.
Kirjastot ovat kaikille, ei vain niille joilla on rahaa kaupalliseen kulttuurin kuluttamiseen.
Missä on Itäkeskuksen viihtyvyys
Pitkästä aikaa poikkesin Itäkeskuksen kirjastoon. Varmaankin joka toinen oli maahanmuuttaja, ja ei mitään tapoja, puhelimet soi ja niihin puhuttiin normaalilla äänellä. Löysin rauhallisemman paikan kirjan selailuun, ja kohta näitä tuli kaksi taakseni ja puhelin oli ahkerassa käytössä ja purkan märehdintää riitti? Ei kukaan siivo ihminen märehdi purkkaa noin, eikä se ennen ollut sallittu edes kirjastossa. Nyt jokaisella riitti ruokaa ja juomaa eväiksi. Ei tuo kyllä kirjasto enää ole.
Uskomaton kokemus. Monissa kirjastoissa on sentän kiellot: Kännykät äänettömiksi, mutta tuolla tanssitaan vissiin noiden tulijoiden pillin mukaan.